Isoäidille veimme kakun mennessämme hänen luokseen syömään eilen ja sen kakun koristelin vasta juuri ennen lähtöä. Tilatessa hän taisi mainita, ettei tarvitse olla mitään ihmeellistä, kerma ja kauniit kukat riittävät... no, kermaa löytyi kakun väleistä ja marsipaanin alta, kun innostuin sitten väsäämään kuitenkin prinsessakakkua...

Kaikissa kuvissa kakku näyttää ihan eri väriseltä, mutta käytin ihan kaupasn valmista vihreää marsipaania tuohon päälle.

Pohja on tässä 4 munan ja väliin laitoin Pirkan lettuhilloa ja flora vispiä, jossa oli mukana aivan vähän sitä kondensoidusta maidosta tehtyä kinuskia, mutta oli niin vähäinen määrä, etten itse ainakaan huomannut mitään makua kakussa.

Marsipaanin alle laitoin myös flora vispin, koska tiesin ettei kakku joudu kauaa odottamaan syöjiä, ei siis ollut pelkoa, että marsipaani ehtisi sulaa rumasti reunoilta. Marsipaanin kuvioin taas sillä ruusukaulimella, eikä se vieläkään minua meinannut totella, mutta ihmeen hyvin sentään onnistui. Ihan jokapaikkaan ei kuviota tullut, mutta sitä sai taas paikattua muilla koristeilla.

Kukkia tein viime viikolla taas oikein urakalla iltaisin, kun alkoikin jo kaikki varastot olla tyhjiä. Nyt piisaa taas vähän aikaa, vaikka kyllähän niitä aina tulee uusia tehtyä muutama, kun haluaakin jonkin erilaisen, kuin laatikosta löytyy. Suurimman osan tein marsipaanista, mutta joihinkin sekoitin marsipaania ja sokerimassaa.

Tässä tämän hetkinen ruusu-laatikko, minä säilytän koristeita tällaisissa, isoissa leivoslaatikoissa ja esim Arnolds:n donitsilaatikot on myös tosi hyviä, kun niistä vaan vähän pesee/pyyhkii rasvat pois.

...niin... ja minä sain sittenkin vielä äitienpäivälahjojakin... lapsilta tietysti hienot kortit, jotka oli koulussa ja kerhossa tehty. Esikoinen oli tehnyt myös pienen rintakorun ja nuorempi tyttö maalannut hienon mukin, jossa oli sydämiä ja ihanasti kaikkea kimaltavaa tainnut tyttö tulla äitiinsä, tuon kiiltävän ihailun suhteen...

...mutta sitten sain vielä tällaisenkin...

... kun aina pompin keittiön ja työhuoneen välillä ja komennan toisia pois koneelta, jotta saan tarkastettua jonkin ohjeen tai reseptin, niin sain oman miniläppärin, joka mahtuu keittiön pöydällekin... eipä tarvitse enää rempata edestakaisin

Tässä taitaa kyllä olla jo synttärilahjakin, se kun on tuossa vajaan kuukauden päästä taas tulossa... tuntuu kyllä aika kivalta laitteelta, ei vie paljon tilaa pöydältä...

*******************

Meidän koirulillakin oli eilen taas "kuukausipäivä", nyt tuli jo 5 kk:ta mittariin. Keskimmäinen otti Nunasta tänään kuvia, kun eilen ei ehditty yhtään kuvaa ottaa, tässä nyt yksi tännekin puolelle taas näytille. Muuten laitan kuulumiset tuonne Nunan omaan blogiin.